tiistai 10. heinäkuuta 2012

Lattian kosteusmittaus

Ennen parketin ja lattialaatoitusten asennusta on syytä mitata betonilattian kosteus. Lattioiden pinnoittaminen ennen riittävää kuivumista voi johtaa ongelmiin. Kosteusmittauksen voi tehdä pintamittauksella, mutta asiantuntijoiden kanssa keskusteltuamme (Kiitos Keski-Suomen Vahinkopalvelut Oy:n asiantuntijoille) tulimme siihen tulokseen, että olemme viisaampia, jos turvaudumme kunnon mittauksiin, eli lattiamme kosteuspitoisuus mitattiin porareikämittauksella. Pintamittaus on vain suuntaa-antava, ja esim. K-S Vahinkopalvelut ovat törmänneet tilanteisiin, joissa lattia on ollut pintamittauksella jo riittävän kuiva, mutta porareikämittaus on paljastanut karun ja kostean totuuden.

Vanha neuvo betonilaatan kuivumisesta sentti/viikko ei myöskään pidä paikkaansa, vaan kuivuminen riippuu täysin olosuhteista. Meidän tilanteessammehan betonilaatta on kuivunut alakerrassa jo viime vuoden heinäkuusta lähtien ja yläkerran lattiakin on valettu lokakuussa 2011. Tämän mukaanhan lattian tulisi olla jo rutikuiva! Porareikämittaus kuitenkin paljasti, että raja-arvojen puitteissa mennään. Yläkerran lattia on valmis parketille, mutta alakerran lattia on vielä viitisen prosenttia liian kostea.

Porareikämittaus on varsin hidas menetelmä. Reiät porataan 13mm ja 32mm syvyyteen useampaan paikkaan (meillä yhteensä neljään paikkaan) ja reikien annetaan poraantumisen jälkeen vähintään kolme vuorokautta. Varsinainen mittaus kestää tunnin. Ohjenuorana pidetään, että lattian suhteellisen kosteuden tulee olla alle 75% parketille. Karelian ohjeiden mukaan aluslattian kosteuden tulee olla alle 80% ja pikainen googlettaminen paljastaa, että muutkin parkettivalmistajat ohjeistavat alle 80% arvoihin. Lattiamme kosteuspitoisuus menee alle 80% mutta ei alle 75%. Mittausvirhe on n.2%, jolloin olemme aikalailla niukkanaukka rajoilla. Luotamme myös K-S vahinkopalveluun, jotka painivat pääasiallisesti kosteusvaurioiden kanssa ja tuntevat käytännönongelmat ja suosittelevat tuota 75% rajaa.

Olemme seuranneet talomme ilman suhteellista kosteuspitoisuutta jo hyvän aikaa. Talossamme on  puhissut kondenssikuivain keväästä lähtien ja kevät pakkasilla tuuletimme taloa tehokkaasti. Keväällä ilman kosteus tippuikin jo 40% tietämiin. Tasoitustyön aikana ilman kosteus pompsahti 70% tuntumaan, vaikka talossa puhisi tällöin useampi kuivain. Tasoitusten jälkeen kosteus on vaihdellut 50-70% tietämillä, riippuen myös ulkoilman kosteudesta. Olemme pitäneet ovia ja ikkunoita avoinna, ihan omaa oloa virkistääksemme, mikä on tietenkin johtanus sisäilmankin kosteuden nousuun.

Nyt alkaa siis talon ilmankosteuden kuivaustalkoot. Ovet ja ikkunat on pidettävä näillä keleillä kiinni ja Keski-Suomen vahinkopalveluiden adsorptiokuivaimet puhisevat meille sopivan ilmankosteuden. Toivottavasti pari viikkoa riittää...


3 kommenttia:

  1. Olisi kiva, jos päivittäisit budjettisivua. Itse mietin juuri rakennuskustannusten syntyä:
    -mikä osuus on talopaketti
    -tontin osuus
    -LVI
    -perustukset

    Olisi kiva kuulla todelliset kustannukset tai niiden prosenttiosuus koko summasta!

    VastaaPoista
  2. Hei, Kiitos mielenkiinnostasi. Päivitin budjettisivua. Siellä on excelistämme suoraan todelliset kustannukset. Tontin ostimme jo useampi vuosi sitten ja tonttimme kustannus oli 12 600€. Infraa rakensimme jo mökin rakentamisen yhteydessä: porakaivo maksoi 6500€ ja sähköliittymä parisen tonnia.

    LVI työt ovat vielä kesken ja niiden osuutta en vielä pysty täysin ilmoittamaan. Teimme kuitenkin suuren osan LVI töistä itse, joten niiden kustannukset eivät vastaa ihan normaalia taloprojektia.

    Toivottavasti näistä tiedoista on apua projektissasi. Itsellemme nimenomaan näistä tiedoista olisi ollut apua, mutta niitä ei kovin moni halua julkistaa...

    VastaaPoista
  3. En tiennytkään näistä standardeista lukemista. Kiitokset siis tästä. Meillä on epäilys, että on kosteutta rakennuksessa. Talo on jo toki vanhempi. Nyt täytyisi löytää joku, joka tulisi kosteusmittauksen tekemään.

    VastaaPoista